perjantai 18. heinäkuuta 2014

John G. Neihardt: Musta Hirvi puhuu



Ogala-heimon lakota Musta Hirvi (Black Elk/Heȟáka Sápa) syntyi ”katkeavien puiden kuussa” (joulukuu) vuonna 1863 nykyisen Wyomingin osavaltiossa. Musta Hirvi eli pitkän, vaiherikkaan ja huiman elämän, joka päättyi vuonna 1950 87-vuotiaana monella tapaa muuttuneessa Amerikassa.

Musta Hirvi on kuuluisa ja myyttinen hahmo amerikkalaisessa historiassa, etenkin intiaanien historiassa, ja hän on tästä syystä useiden kirjojen kohde. Kirjoista tunnetuimpia on John G. Neihardtin kirjoittama Musta Hirvi puhuu, 2013 (Black Elk Speaks). Se ilmestyi alun perin vuonna 1932, ja siitä on otettu uusia painoksia vielä 2000-luvullakin.

John G. Neihardt (1881–1973) oli yhdysvaltalainen runoilija, kirjailija ja harrastajahistorioitsija. Hän tapasi Mustan Hirven vuonna 1930, mikä johti lopulta elinikäiseen ystävyyteen sekä Musta Hirvi puhuu – kirjaan. Musta Hirvi antoi Neihardtille sioux-nimen Liekehtivä Sateenkaari (Flaming Rainbow).

Kirjassa Musta Hirvi kuvaa sitä historiallista tilannetta, jossa intiaanit olivat suhteessaan wasicuihin (termi kuvaa valkoista miestä, mutta ei viittaa ihonväriin). Näkökulma on tietenkin intiaanin. Tarinassa kulkee rinnakkain kaksi juonnetta: suhde tunkeilijoihin sekä intiaanikulttuuriin.

Mustan Hirven elämässä tapahtui 9-vuotiaana käännekohta. Hän sairastui ja näki näyn, jossa tapasi maailman voimia ja pyhiä suuntia edustavat Isoisät: länsi, pohjoinen, itä, etelä, taivas ja maa. Monipolvista näkyä kuvataan kirjassa pitkään. Wasicun tosin on hieman työlästä saada kaikesta todella selvää. Itse asiassa, juuri tässä kohtaa kirjaa pitää tehdä valinta, pitääkö tätä kertomusta koristeltuna hölynpölynä vai kätkettyä viisautta tihkuvana filosofiana.  Sepittääkö Musta Hirvi lämpimikseen omiaan vai onko hän kokenut jotakin elämää suurempaa? Joka tapauksessa juuri tämä suuri näky määritti Mustan Hirven elämää. Hänestä tuli tietäjä ja parantaja sekä intiaanihistorian äänitorvi.

On uskomattoman huikea ajatus, että Musta Hirvi on elävä kytkös kahteen kuuluisaan tapaukseen: 13-vuotiaana hän selvisi hengissä Little Big Hornin taistelusta (1876) ja nuorena soturina Wounded Kneen teurastuksesta (1890). Jälkimmäisen tapauksen yhteydessä hän haavoittui vakavasti.

Äärimmäisen kiinnostavaa on myös se, että näiden taistelujen välissä Musta Hirvi kävi Euroopassa liityttyään Pahuskan (”Pitkätukka”: tässä Buffalo Bill mutta myös everstiluutnantti George A. Custer) seurueeseen. "Buffalo Bill´s Wild West Show" esiintyi Lontoossa mm. Isoäiti Englannille (kuningatar Victoria), joka teki Mustaan Hirveen suuren vaikutuksen. Seurue kutsuttiin mukaan myös kuningattaren valtaan astumisen 50-vuotisjuhliin, jossa Victoria tervehti erikseen seuruetta.

Musta Hirvi eksyi myöhemmin seurueesta Manchesterissa, mutta liittyi toiseen ”Mexican Joe” –nimiseen lännenesitykseen kierrellen Manner-Euroopaa. Turnee suuntautui muun muassa Pariisiin, jossa Musta Hirvi ystävystyi erään wasicutytön kanssa päästen vierailemaan tämän perheen luona. Pariisista kiertue lähti Saksaan ja taas takasin Pariisiin.

Pariisissa Musta Hirvi yhytti taas Pahuskan, joka järjesti hänelle matkalipun kotimaahan sekä käteistä  rahaa.

Musta Hirvi puhuu –kirja on kiehtova ja rikas näkökulma yhden ihmisen ja kokonaisen kansan historiaan. Se pysäyttää lukijan usein pohdiskelemaan lukemaansa ja on siten ehdottomasti lukemisen arvoinen. Isoin varauksellinen kysymysmerkki koskee kirjan totuudellisuutta.

Mikä on Mustan Hirven näkökulma? Entä mikä on John G. Neihardtin näkökulma? Oliko hän puolueeton tutkija vai oliko hänellä jokin oma agenda? Kirjan alaviitteiden perusteella Neihardt on sepittänyt asioita myös omasta päästään ja tämä tukee ajatusta hänen henkilökohtaisesta keppihevosestaan. Ehkä se on pelkkää runoilijan vapautta teosta itseään varten, mutta toisaalta on hyvin häiritsevää, että kirjailija muuttaa alkuperäistä kertomusta useissa kohdissa. Kirjan alaviitteissä on nimetty runsaasti eroja transkriptioon, joten kumman ääni kirjassa lopulta puhuu. Kirjan suomentaja Jussi Korhonen on tehnyt hyvää työtä sekä suomennoksessaan että tässä alaviiteviidakossa.

 **********

1 kommentti:

  1. http://uskonnontutkija.fi/2013/12/19/black-elk-puhui-ja-kaikki-kuuntelevat-yha/

    VastaaPoista